eilatiainen uutiset

T�ysistunto -puheeni ajankohtaisessa keskustelussa It�meriyhteisty�n vahvistamisesta

2012-03-28T09:00:00+00:00

LUE LISÄÄ> http://tiaisenellun.vuodatus.net/

Tekoja ymp�rist�n ehdoilla

2012-03-25T09:00:00+00:00

Keskisuomalaisen uusin kolumnini. LUE LISÄÄ>

Kansan Uutisten juttu Kotihoidontuesta

2012-03-21T10:00:00+00:00

Kansan Uutisten juttu kotihoidontuesta. LUE LISÄÄ>

Puhe v�likysymyskeskusteluun 20.3.2012

2012-03-20T10:00:00+00:00

Otin kantaa keskusteluun kodinhoidontuesta. Lue lisää blogistani!

Ellun kahvit starttaa kev�tt� kohdin! Seuraavan kerran 5.3!

2012-03-20T10:00:00+00:00

Ellun kahvit starttaa kevättä kohdin!

Tule tapaamaan vasemmistoliiton kansanedustaja Eila Tiaista ja tilaisuudessa vierailevaa asiantuntijaa.

Piiritoimistolla päivystetään klo 16-17.30 neljänä maanantaina.

5.3 Vieraana: Ilkka Pernu ylihoitaja, joka työskentelee Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä lasten-, nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuuyksikössä. Ilkka on myös Tehyn eettisen toimikunnan jäsen.

Tule kertomaan oma näkemyksesi kuntauudistuksesta ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Tule tenttaamaan hoidon laadusta ja hinnasta!

Tervetuloa!

23.4 ilmoitetaan myöhemmin
7.5 ilmoitetaan myöhemmin
4.6 ilmoitetaan myöhemmin

Kutsu löytyy myös facebookista!

TAIKE-uudistuksesta vastaamassa kulttuuriministeri Paavo Arhinm�ki - 27.03.2012!

2012-03-20T10:00:00+00:00

KUTSU:

tiistaina 27.3.2012 klo 16.30–18.00.
Paikka: Eurooppasali Voimatalossa, Malminkatu 16, Helsinki (huomaa Eurooppatalon muuttunut osoite)

Eduskunnan Arkadiaseura presents:

TAIKE-uudistuksesta vastaamassa kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki

Eduskunnan Arkadiaseura on kutsunut kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen vastaamaan kiperiin (ennakkoon annettuihin) kysymyksiin liittyen TAIKE:en.

Taidetoimikuntalaitoksen uudistus on kirjattu hallitusohjelmaan. Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellussa lakiesityksessä ehdotetaan perustettavaksi Taiteen edistämiskeskus, joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön tulosohjauksen alaisena asiantuntijavirastona. Yleisesti sen tehtävänä on taiteen ja kulttuurin edistäminen ja taiteilijoiden työskentely- ja toimeentuloedellytyksistä huolehtiminen. Lakiluonnos on herättänyt paljon keskustelua ja nyt onkin oiva hetki kerätä näkökulmia yhteen, lakiluonnoksen tullessa lausuntokierrokselta 26.3.

16.30 kahvit
16.45 Arkadiaseuran pj, kansanedustaja Eila Tiainen: alkusanat
17–17.45 Arkadiaseura kysyy ja Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki vastaa
17.45–18.00 Yleisö kysyy ja yhteenveto
18.00 Tilaisuus loppuu

avoin tilaisuus, vapaa pääsy, kutsua saa levittää,
TERVETULOA!

KUTSU MYÖS facebookissa!

Eilan mielipidekirjoitus KESKISUOMALAISESSA 08.03.2012

2012-03-08T10:00:00+00:00

Mielipidekirjoitus löytyy myös Keskisuomalaisen sivuilta

http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/solidaarisuutta-naistenpaivana/1175207

Solidaarisuutta naistenpäivänä

Kansainvälistä naistenpäivää (8.3.) on vietetty 1900-luvun alusta alkaen ympäri maailmaa. Päivä oli lähtökohtaisesti sosialististen, vasemmistolaisten ja rauhanliikkeiden naisten aikaansaannos. Suomessa päivää on vietetty yli puoluerajojen, ja naisliikkeiden yhteistyön tulos on muun muassa lasten subjektiivinen päivähoito.

Ruusujen sijaan ja pörssiyhtiöiden kiintiöpaikkojen ohella nostan esille ajankohtaisia kiistoja, jotka puolustavat päivän tärkeyttä ja osoittavat, miksi solidaarisuus ja vähempiosaisten naisten puolustaminen on tänäänkin tärkeää ja valitettavasti ajankohtaisempaa kuin aikoihin.

Naisten oikeuksien puolustamisen ytimessä on naisen oikeus omaan ruumiiseensa. Keskustelut abortista jakavat mielipiteitä yli puoluerajojen. Muualla maailmassa, esimerkiksi osassa Yhdysvaltoja, on naisten oikeuksia alettu ankarasti ohjata niin, että mahdollisuus turvalliseen aborttiin vähenee. Suomessa mahdollisuus turvalliseen synnytykseen on noussut esille sairaaloiden siirtyessä kauemmas ja sairaalamaksujen lisääntyessä.

Toinen esimerkki on keskustelu kotihoidontuesta ja sen leikkaamisesta kolmesta vuodesta kahteen. Keskustan Mari Kiviniemi on esittänyt sodanjulistuksen, jos tukeen kosketaan. Tutkimukset ja prosentit kuitenkin osoittavat, että kotihoidontuki on pohjoismaisessa vertailussa yksi syy siihen, miksi naisten työurat jäävät lyhyemmiksi ja pätkiytyvät useammin kuin miesten, mikä osaltaan heikentää naisten toimeentuloa. Kuntauudistuksessa olisikin hyvä nostaa esille myös ne järjestelyt, joilla pystyttäisiin aidosti tarjoamaan perheille muitakin vaihtoehtoja lastenhoidossa.

Kolmas esimerkki on leskeneläkkeet, jotka nousivat esille naisille suunnattujen suurten eläkkeiden näkökulmasta. On tärkeää, että tätäkin järjestelmää pöyhitään, asettaahan se yksineläjän, hyvätuloisen lesken ja pienituloisen lesken eläkeläisinä eriarvoiseen asemaan. Leskeneläkkeen arviointi itse lesken toimeentulon näkökulmasta olisi ehkä yksi vaihtoehto järjestelmän purkamiseen.

Esimerkkini kertovat, että monet naisiin kohdistuvista kiistoista koskettavat useimpia naisia monissa maissa. Solidaarisuutta tulisi kohdentaa erityisesti heihin, joiden asema ei ole kohentunut, vaikka naisten oikeudet ovatkin parantuneet.

Eila Tiainen

kansanedustaja (vas.)

Jyväskylä

Leena Sipil�n n�yttelyn avajaispuhe/Korpilahden H�yry-galleria 2.9.2011

2011-09-06T09:00:00+00:00

Hyv�t ihmiset, Kun Leena Sipil� soitti ja pyysi avaamaan n�yttelyns�, suostuin silm�� r�paytt�m�tt� ja hetke�k��n aikailematta. N�yttelyll� ei viel� silloin ollut nime�. Leena selosti vauhdikkaaseen tapaansa Hannele Huovin satua ja sanoi tekev�ns� nyt jotakin uutta ja syd�nverell� � niin kuin aina. No, j�in odottelemaan. Ja taas Leena soitti ja ilmoitti, ett� kyll� sen n�yttelyn nimi on nyt Koskettava. J�in pohtimaan nime� ja sana aukeni imperatiivin, k�skyn kautta. Leena siis tekee jotakin sellaista, jota on pakko koskea. Sopi minusta tyyliin. Nimitt�in niin kauan kuin olen Leenan tuntenut h�nell� on ollut p�� t�ynn� uusia ideoita huovan ja huovuttamisen ilosanoman levitt�misess�. Ensimm�iset juttuni k�vin tekem�ss� Pet�j�vedell� silloisessa kotiteollisuuskoulussa. Koko kunta oli hurahtanut huopaan ja huovuttamiseen. Syntyi mm. ajatus Keski-Suomen huopatiest� Pet�j�vedelt� Koskenp��lle ja J�ms��n. Kehitettiin koulutusta, perustettiin projekteja, luova talous oli uusi ja kova sana, tehtiin jopa Himoksen hotellin sisustussuunnitelma, huovasta tietenkin. Kansainv�lisi� vieraita tuli kyl��n ja Leena matkaili ahkerasti mm. huovan syntysijoille Aasiaan. Niiden matkojen tuloksena katson viel�kin joka kes� Pet�j�veden vanhan kirkon viereiselle niitylle ja olen n�kevin�ni v�rikk��n huopaheimon vaeltelevan valtavan jurtan ymp�rill� ty�n touhussa. Jurttaa ei n�y mutta eip� h�t��, Leenan aloitteesta saamme J�ms�n huopakes�ss� vuosittain n�hd�, mit� mielikuvitus huovasta tuottaa. K�sity�n filosofian dosentti Seija Kojonkoski-R�nn�li on tutkinut k�sill�ns� tekij�n suhdetta maailmaan ja n�in h�n kirjoittaa: K�sity� voi olla zen-kokemus. Tekij� keskittyy niin t�ydellisesti tekemiseens�, ett� kadottaa itsens� siihen kokonaan. Tekemisen rytmi valtaa tekij�n fyysisen olemuksen niin, ett� ajattelun osuus supistuu. K�sien automatisoitunut liike on kuin joutilaan k�velij�n jalkojen liike iltap�iv�k�velyll� tutussa ymp�rist�ss�. Se nostaa mieleen unelmat ja haaveet. Se vapauttaa tietoisesta reflektiosta." Leena, vuoden huovuttajaksikin valittu, on yll�tyksien nainen. Halusin tulla ennakkoon katsomaan, mit� minun on pakko koskettaa ja yll�tyin totaalisesti. Leenan ty�t toimivatkin toisinp�in. Ne eiv�t k�skeneet minua koskettamaan vaan hiipiv�t hiljaa iholle, muistoihin, meille ihmisille yhteisiin kokemuksiin. Kosketinkin kyll�, hell�sti ja hiljaa, silittelin ja tunsin sormissani villan pehmeyden ja l�mm�n, lapsuudesta tutun. Ja luulen, ett� t�m�n kokemuksen jaatte kanssani, kunhan p��sette t�iden ��relle. Jo sanat villa, huopa, k�sitt�� ja koskea ovat meid�n ominta suomalaista sanastoa, tuttuja ja k�ytettyj� vuosisatojen takaa. Niinp� meill� kaikilla on sama kokemus jossakin muistin sopukoissa, niin uskon. N�it� t�it� on tehty rakkaudella ja ehk�p� vereslihalla, niin henkil�kohtaisia, koskettavia ne ovat.

Sukupuoli- ja seksuaaliv�hemmist�t ty�el�m�ss�

2011-08-10T09:00:00+00:00

Jyv�skyl�ss� j�rjestettiin 14.7. osana Half Pride -tapahtumaa vire� keskustelupaneeli sukupuoli- ja seksuaaliv�hemmist�jen asemasta ty�el�m�ss�. Toimin keskustelun puheenjohtajana. Selke�sti tilausta kyseisen tyyppiselle keskustelulle Jyv�skyl�ss� on. Kiit�n kaikkia HalfPriden j�rjest�ji� nelip�iv�isest� tapahtumasta. Monille paneelin aihetta ei tuntevalle tunnetuin esimerkki sukupuoliv�hemmist�n syrjinn�st� ty�el�m�ss� on ollut Johanna Korhosen tapaus. Tapauksia ty�el�m�ss� on kuitenkin varmasti monia ja kuten keskustelussa ilmeni, tietoa sukupuoli- ja seksuaaliv�hemmist�ist� tarvitaan lis��, kuitenkin v�ltt�en stereotypioita, joihin usein my�s media sortuu. Panelisti Tanja Lehtoranta (ammattiliitto Pro:n tasa-arvoasiantuntija) nosti esille sen, ett� meill� on kyll� v�lineit� kehitt�� ty�paikoilla tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, mutta ilman ty�paikan avointa ilmapiiri� esimerkiksi luottamusmiehiin ei oteta yhteytt� tilanteissa, joissa on tapahtunut syrjint��. Ty�el�m�ntutkija Helena Hirvonen (Jyv�skyl�n Yliopisto) analysoi lis�� miksi syrjint�tilanteita ei oikeastaan tunnisteta tai ty�paikan tilanteita ylip��ns� m��ritell� tasa-arvo-ongelmiksi. Hirvosen tutkimuksien mukaan t�m� johtuu ensinn�kin siit�, ett� ty�ntekij�t oikeastaan kielt�v�t syrjinn�n tai muiden konfliktien johtuvan sukupuolesta. T�m�n Hirvonen liitt�� varsinkin Pohjoismaissa vallinneeseen sukupuolineutraliteetin k�sitykseen, joka liittyy ainakin ty�el�m�ss� ammatillisuuteen. H�n kuitenkin korostaa, ett� samalla tavalla my�s ammatillinen identiteetti on sukupuolittunut. Toiseksi syyksi Hirvonen listasi tasa-arvoon liittyv�n heteronormatiivisuuden, eli ett� tasa-arvokysymykset koskevat usein vain naisten ja miesten tasa-arvoa. Paneelin aiheen rinnalla t�m� on t�rke� n�k�kulma. Hirvosen mukaan vasta viime aikoina ty�el�m�n tasa-arvossa on alettu ottaa huomioon monikulttuurisuus sek� sukupuoli- ja seksuaaliv�hemmist�t. Kolmas panelisti Joanna Kurkela (FM) korosti, kuinka erityisesti transsukupuolisten kohdalla on vaikea puhua onnistuneista kokemuksista. Esimerkiksi muutto toiselle paikkakunnalle ja kokonaan "edellisen" el�m�n unohtaminen saattaa tarkoittaa onnistumista. T�m� vaatii kuitenkin t�ydellisen "katkaisun" edellisen sukupuolensa elinymp�rist��n. Voi vain kuvitella, kuinka vaikeaa t�llainen katkaisu on ja kuinka toivottavaa tai edes mahdollista se on, sill� sukupuolen vaihtaminen ei ole sama kuin vaatteiden tai meikin k�ytt�. Kurkelan esille tuoma "katkaisu" kertoo kuitenkin hyvin siit�, kuinka vaikeaa transihmisten/sukupuolisten on el�� valtavirtasukupuolten kanssa tai oikeastaan siit� kuinka vaikeaa j�lkimm�isill� on el�� edell� mainittujen kanssa. Paneeli keskusteli my�s siit�, mill� aloilla ollaan sukupuolisensitiivisi� ja mill� ei. Hirvonen korosti, kuinka ei oikeastaan voida leimata yht� alaa kummaltakaan puolelta t�llaiseksi. Lehtoranta kertoi opettaja-alan olevan hyvin hankala alue, jota on tutkittukin. Tuloksista ilmenee, ett� heteroiden mielest� lis�� tietoa ei v�ltt�m�tt� tarvita, kun taas v�hemmist�ryhmiin kuuluvien opettajien mielest� avoimutta ja tietoa sukupuolista tarvitaan lis�� my�s koululuokissa. Yleis�st� nousi kiinnostavaa kritiikki� Jyv�skyl�n yliopiston kasvatustieteellist� tiedekuntaa kohtaan. Tutkimusta tyt�ist� ja pojista kouluissa on toki tehty, mutta itse opiskelijoille ei tarjota tutkimusvaatimuksissa sukupuoliteoreettista tutkimusta, joka antaisi v�lineit� tuleville opettajille siit�, mit� sukupuolella tarkoitetaan nykyp�iv�n� ja miten sit� tulisi k�sitell�. Vaikka yht� alaa ei voidakaan nimet� suvaitsevaiseksi, mielest�ni kuitenkin erityisesti kulttuurin puolelle kallistuvat alat mahdollistavat ja ovat mahdollistaneet luovuuden lis�ksi sellaisen ilmapiirin, jossa erilaisten sukupuolten ja seksuaalisuuksien on helpompi olla oma itsens�. T�m�n voi my�s katsoa parantavan ja kehitt�v�n ty�paikan ilmapiiri� niin, ett� my�s tasa-arvosuunnitelmat saataisiin paremmin k�ytt��n. EILA TIAINEN kansanedustaja (vas.) Jyv�skyl�

Sora��nist� vasemmiston rakentavaan kritiikkiin

2011-06-23T09:00:00+00:00

Vasemmistoliitto päätti viime sunnuntaina puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän kokouksessa enemmistön äänillä 40–23 hyväksyä hallitukseen menosta (tyhjää äänesti kolme). Tulosta voidaan pitää monella tapaa kiinnostavana, mutta yksi asia on selvä: päätös ei ollut helppo eikä yksimielinen.

Vasemmistoliitto on läpi hallitusneuvottelujen saanut mediassa paljon huomiota. Useat mediat ovat salkkuvalintojen lisäksi nostaneet esille vasemmistoliiton sisäiset keskustelut ”soraääninä” ja ”rivien rakoiluna”, samoin on viitattu (KSML 20.6) puolueen menneisiin kiistoihin ”änkyröintinä”. Myös Timo Soini on saanut näkyvyyttä kärkkäillä kannanotoillaan vasemmiston osallistumisesta hallitusneuvotteluihin ja sen hyväksyessä hallitukseen menosta.

Vasemmistonuorten tekemä kannanotto hallitukseen menosta ja ennen kaikkea kritiikki sitä kohtaan sai myös mediassa huomiota ” rajuna paalutuksena” omia kohtaan (IS 19.6). Sosiaalisissa medioissa käydään kiivasta keskustelua yhtäältä EU:n vakausmekanismiin sitoutumisesta, sen riskeistä ja toisaalta oppositiosta persujen ja keskustan kanssa olemisen mahdottomuudesta.

Kuten puoleen puheenjohtaja toteaa ”kyllä tässä hermoja vaaditaan” (MTV3 21.6.), mutta toisaalta se kuulunee poliitikon hyviin taitoihin. Samaisessa haastattelussa todetaan, että vasemmistoliiton sisällä tulee olemaan kriittisiä ääniä tulevaisuudessakin ja tähän on todettava, että hyvä niin sillä tämä kritiikki kohdistuu myös asioihin, joihin Suomen tuleva kuuden (ei yhden) puoleen hallitus rakentuu. Vasemmiston sisältä kantautuva kritiikki tulee nostaa esille, ei vain suhteessa omaan puoleensa vaan ennen kaikkea kritiikkinä mahdollisiin epätasa-arvoistaviin käytänteisiin ja päätöksiin, joihin on mahdollista vaikuttaa hallituksesta käsin.

Samalla varsinkin ”omien” esittämä kritiikki kertoo enemminkin Suomen tulevaisuudesta ja politiikasta kiinnostuneesta porukasta, joka koostuu muun muassa viime vaalien aikana tavoitetuista uusista jäsenistä ja vasemmistoa pitkään sivusta seuranneista, kuin rakoilusta sinänsä. Kritiikki ja keskustelu kertovat myös puolueen demokraattisesta päätöksenteosta. Toisin kuin esimerkiksi Soinin puolueessa, jota näyttää johtavan yksi ääni, meillä puolue ei ole yksi tai kaksi henkilöä, vaan vasemmisto koostuu monista eri toimijoista, puoluevaltuustosta ja - hallituksesta, eduskuntaryhmästä, vasemmistonuorista, vasemmistonaisista ja tietysti jäsenistä sekä äänestäjistä, joita meillä ei ole varaa menettää.

Kansanedustaja Eila Tiainen (vas)

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 23.6.2011

Vasemmistonaisten Kulttuuri, taide ja naiset � tilaisuudessa Hankasalmella

2011-06-11T09:00:00+00:00

Vasemmistonaisten Kulttuuri, taide ja naiset – tilaisuudessa Hankasalmella

Vasemmistonaiset: Taidealan kurjistuminen naisistumisen myötä on estettävä

Vasemmistonaisten mielestä kulttuuripolitiikan osa-alueet pitäisi suvata eli arvioida niiden
vaikutuksia sukupuolten kannalta

– Tasa-arvolain rajat tulevat vastaan taide- ja kulttuurimaailmassa. Lain vaikutukset eivät juuri
ulotu julkisen sektorin ulkopuolelle, missä taas suuri osa taiteesta tapahtuu, siksi suvaus on tarpeen,
kansanedustaja Eila Tiainen muistutti puhuessaan Vasemmistonaisten Kulttuuri, taide ja naiset –
tilaisuudessa Hankasalmella 11.6.2011.

– Jako nais- ja miestaitelijoiden välillä näkyy mm. palkoissa ja eläkkeissä, naisten tappioksi.
Kaikkiaan taiteilijoiden eläkkeet ovat noin sata euroa kuukaudessa.

Kulttuurin eri aloilla naiset ovat aliedustettuja erityisesti elokuva-, kirjankustannus- ja
äänitetuotannossa. Menestyminen taiteessa vaatii liian usein rahaa ja asemaa. Gallerioita ja
taidemarkkinoita hallitsevat edelleen miehet.

– Onko menestyvien naistaiteilijoiden tehtävä kaikki itse Sofi Oksasen tavoin, Tiainen kysyy.

Tällä hetkellä itsensä työllistävät taiteilijat ovat tyypillistä prekariaattia, jotka kirjaimellisesti
taiteilevat yrittäjyyden, freelanceriuden ja työsuhteiden epämääräisessä välimaastossa.

Taide kuuluu arkeen ja taitelijat on otettava mukaan yhteiskunnan rakentamiseen. Taiteen avulla
voidaan löytää uusia näkökulmia ja sitä kautta ratkaisuja polttaviin ja kipeisiin yhteiskunnan ja
yksilöiden ongelmiin.

– Siksi taiteen perusopetuksen ulottaminen kaikille lapsille ja nuorille on tasa-arvon edellytys, Eila
Tiainen muistuttaa.

Vasemmistonaiset vaatii, että taiteella ja kulttuurilla itsensä työllistävien ammattilaisten työ
on rinnastettava palkkatyöhön. Tämä selkeyttäisi esimerkiksi vanhempainvapaiden käytön
mahdollisuuksia.

Lisätiedot:
Kansanedustaja Eila Tiainen
Puhelin 040 546 2175

Naispoliittinen sihteeri Lena Paju
Puhelin 050 591 1216
www.vasemmistonaiset.fi

Politiikka on mahdollisuuksien taidetta

2011-05-15T09:00:00+00:00

Viikonvaihteessa on vietetty monenlaisia merkkipäivä: oli äitienpäivää, rukouspäivää, voitonpäivää
ja Eurooppa-päivää. Äitienpäivä ja rukouspäivä menevät vanhalla rutiinilla, mutta harvoin
Eurooppa-päivää on vietetty niin sekavissa tunnelmissa kuin nyt. Eurooppa-päivähän on yksi
viidestä kaikkia jäsenmaita yhdistävistä symboleista. Ja tällä kerralla kaikissa jäsenmaissa on
yhteinen puheenaihe, talous ja erilaiset tukipaketit.

Viikko sitten vappuna minusta tuntui, että vaalien jälkeiset pari viikkoa olivat yhtäjaksoista
väärän kuninkaan päivää. Puolueet ja puolueidensa puheenjohtajat, etunenässä Keskustan Mari
Kiviniemi, ne, jotka ennen vaaleja olivat tiukasti olleet rakentamassa väliaikaista ja pysyvää
rahoitusmekanismia ja viimeisimmäksi Portugalin avustuspakettia yhtäkkiä olivatkin vallan toista
mieltä ja sitten taas osa samaa mieltä, ei kun eri mieltä…Ota siitä selvää!

Ainoat koko ajan asiansa ja kantojensa takana pysyneet puolueet ovat Kokoomus ja
Vasemmistoliitto. Siitäkin syystä on ollut mielenkiintoista seurata Kimmo Sasin tuskaisaa
puserrusta. Ja hallitusneuvotteluihinhan ei vielä ole edes kunnolla päästy. Puolueet ovat vastanneet
Jyrki Kataisen kysymyksiin ja lisäkysymyksiin mutta jatko odottaa päätöstä Portugali-paketista.
On siinä uuden kansanedustajan pää pyörällä!

Jos joku meistä uusista kansanedustajista kuvitteli pääsevänsä heti tosi toimiin, yksi uusi
kollegani nimittäin ilmoitti tehneensä valmiiksi jo neljä kirjallista kysymystä, toisin on käynyt.
Aika kuluu opetellessa talon tavoille. Me uudet kansanedustajat olemme istuneet erilaisissa
perehdytystilaisuuksissa, opetelleet painamaan läsnäolo- ja äänestysnappeja, opetelleet uusia
puhelimia ja tietokoneita, taivastelleet kaikenlaisen postin valtaisaa määrää ja kuunnelleet
tietenkin vanhempien kollegojen kokemuksia. Ja totta kai olemme istuskelleet tuossa kuuluisassa
eduskunnan kuppilassa katselemassa ja kuuntelemassa toimittajien juttuja. Onpa muutamat jo
ehkä varomattomuuttaan tai ymmärtämättömyyttään profiloituneet tinkimättömiksi oman linjansa
kulkijoiksi varoituksista huolimatta. Palstat ovat helposti auki tuollaiselle julkisuudelle mutta jos
sieltä joskus ymmärtää haluta pois tai sanoa jotakin ihan oikeaa, niin eipä se taida enää onnistua.
Mutta onhan se tietenkin saavutus sekin, että parin ensimmäisen viikon aikana lausunnoista poikii
monenlaisia tutkintapyyntöjä.

Muistan, kun isäni joskus opetti, että politiikka on mahdollisuuksien taidetta. Tuo lause kyllä nyt
on käynyt uskomattomalla tavalla toteen. Kiinnostavaa nähdä, minkälaiseen luovuuden lentoon
mielikuvitus piiskataan, että Portugali-paketista saadaan päätöksiä ja hallituskin muodostetuksi.

Keski-Suomen vaalitulos on hyv� pohja kunnallisvaality�lle

2011-05-07T09:00:00+00:00

Keski-Suomen piirikokous Tarmolassa 7.5.2011

Politiikka on mahdollisuuksien taidetta!

Olen ollut nyt kolme viikkoa kansanedustajana ja peli on mennyt vain kummallisemmaksi.
Viikko sitten vappuna arvelin meidän elävän väärän kuninkaan päivää. Antiikissa se oli todella vain päivä, meillä se päivä näyttää muuttuvan viikoksi, ei kai kuitenkaan viikoiksi. Portugalin tukipaketin osalta on pakko synnyttää joku ratkaisu, mutta hallitusneuvottelut ovat sitten toinen asia, jahka ne nyt saadaan käyntiin.

Politiikka on ollut arvattavaa vuosikymmenet olipa äänestystulos mikä hyvänsä. Aina ovat löytyneet hallitukseen menijät, jotka ovat olleet valmiita tinkimään lupaamistaan tavoitteita ja sitoutumaan peräti neljän vuoden hallitusohjelmaan, vaikka ajan riento ja muutokset vallankin viime vuosikymmenellä olivat niin nopeita, että neljää vuotta oli mahdotonta ennustaa etukäteen.

Nyt vaalitulos: yksi voittaja Perussuomalaiset ja 7 häviäjää on niin poikkeuksellinen, että tavallisen kansan ohella myös politiikan ammattilaiset ja toimittajat tuntuvat olevan hukassa kuvatessaan tämän hetken poliittista menoa. Kokoomuksen Nykypäivälehden toimittaja kuvaili eilisessä radiokeskustelussa vaalitulosta kummalliseksi, kun ei tällaiseen ole totuttu. Keskustelusta tuli sellainen kuva, että nyt äänestettiin kerrassaan väärin, kun Kataisen unelma ei riemusaatossa toteutunut.

Vasemmistoliiton vaaliohjelma ja kampanjointi tuotti meille erinomaisen tuloksen täällä Keski-Suomessa. Edustajan paikka säilyi ja kannatus nousi yli 2:lla prosenttiyksiköllä. Teimme yhdessä erinomaisen kampanjan ilolla ja hyvällä yhteishengellä. Helsingissä tuo nousu oli peräti 3,6 prosenttiyksikköä. Eikä koko maankaan tulos hassumpi ollut, vaikka kolmen paikan menetys tietenkin on kurjaa. Mutta vaalien jälkeen hyvä meno vasemmistoliitossa on jatkunut, jäsenmäärä on noussut ripeästi, jo 1100 uutta jäsentä. Ja koko ajan kannattaa pitää mielessä, että kunnallisvaalit ovat tulossa ja tätä noususuuntaa pitää Keski-Suomessakin heti hyödyntää. Ehdokkaiden tukiryhmät voivat hengähtää, mutta ei liian kauan.

Eilan keitti�st� -ruokakirja julkaistiin kirjamessuilla

2011-04-06T09:00:00+00:00

Eilan keittiöstä -ruokakirja valmistui sopivasti kirjamessuille ja julkaisimme sen porkkanatarjoilun kera 2.4.
Eila Tiainen muistelee omaa ruokahistoriaansa, jossa sekoittuvat Kemin ja Viipurin ruokakulttuuri keskisuomalaiseen keittiöön. Kirjaan ovat suolaa ja pippuria lisänneet vasemmistonaiset ja miehetkin.
Kirjassa on kasvi-, kala-, liha- ja makkararuokia ja lopuksi leivotaan.Kirjassa on yhteensä 56 sivua. Olemme saaneet kokoon erilaisen tarinaruokakirjan, jota esittelemme ja myymme ylpeinä.

Kirja julkaistiin Keski-Suomen vasemmistonaisten 20-vuotisuuden merkeissä yhdessä Eila Tiaisen tukiryhmän kanssa. Eilan keittiöstä -kirja maksaa 20 € ja tilauksia voi tehdä: eila.eduskuntaan@gmail.com ja puh. 040 86 101 57. Keski-Suomen vasemmistonaisten kotisivuilla on myös tilauslomake: www.ksvasemmistonaiset.com.

Ja suut makiaks - kuten eräs Marja kehottaa.

Eila oli haastateltavana Radio Jyv�skyl�ss� 23.3.

2011-03-23T10:00:00+00:00

Netistä voi kuunnella haastattelun: vaalikaksintaistelu Maanselkä ja Tiainen: http://www.radiojkl.fi

Hyv�� tasa-arvop�iv�� 19.3.2011!

2011-03-19T10:00:00+00:00

Vaaditaan hallitukselta laaja-alainen tasa-arvo-ohjelma!

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien uudistamisella pyritään mm. parempaan palkkatasa-arvoon, perhevapaiden uudistamiseen (6+6+6) ja niiden kustannusten tasaamiseen.

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelmalle ohjataan vihdoinkin varat ja seksuaalirikoslainsäädäntö uudistetaan. Turvakotipaikkoja lisätään ja lähisuhdeväkivallan sovittelu kielletään.

Tasa-arvosuunnittelu ulotetaan varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Pojatkin pysyisivät paremmin mukana. Tasa-arvotutkimukselle taataan varat ja kehitysyhteistyössä painotetaan naisten oikeuksia.

Vaikka vaatimukset kuulostavat itsestäänselvyyksiltä, normaaleilta ja tavallisilta ihmisoikeuksilta, on niiden eteen tehtävä ankarasti työtä.

Hernesoppaa ja aurinkoenergiaa 11.-1.3.3.

2011-03-13T10:00:00+00:00

Energiaa

Mennyt viikonloppu tuotti positiivista aurinkoenergiaa koko viikon tarpeisiin. Mukavat kokemukset alkoivat perjantaina Suolahdesta, jatkuivat lauantaina Vaajakoskella, sunnuntaina Jyväskylässä.

Äidin tekemään rokkaa 11.3.

Olimme Juho Kauton kanssa esittäytymässä Suolahden torilla perjantaina ruokatunnin aikaan. Ihmisiä oli runsaasti liikkeellä ja rokka teki kauppansa. Ilahduttavinta oli, kun viides-kuudesluokkalaiset pääsivät koulusta ja tulivat odottamaan bussia lähettyville. Pyysimme heitä sopalle ja yksi rohkea – poika tuli keitolle ja totesi, että ”tämä on paljon parempaa kuin koulussa”. Sen jälkeen vielä muutama muu hiihtopäivän väsyttämä nuori mies tuli keitolle – ja kehuja riitti. Pojat tuntuivat olevan hyvin perillä tulevista vaaleista: ”minä saan äänestää vasta 8 vuoden kuluttua.” Kotona oli kuulemma keskusteltu vaaleista. Mielenkiintoa siis on. Veli Hytönen tukiryhmästäni kuvasi ahkerasti. Käykääpä katsomassa.

Mutta siitä keitosta. Voiko parempaa arviointiryhmää olla olemassakaan kuin nuo paikalle osuneet koululaiset? Hernekeitto kunnon sattumilla oli todellista ”äitien tekemää ruokaa”, tässä tapauksessa kiitokset pitää osoittaa Kauton Juhon äidille.

Vaajakoskella kohistiin 12.3.

Olin Ilkka Pernun kanssa lauantaina Kosken talvikohinoissa. Kaunis ilma ja hyvä markkinatunnelma houkuttelivat torille ihmisiä perhekunnittain. Kansan Uutiset ja vaalimainokset tekivät kauppansa, juuri kukaan ei kieltäytynyt ja monet heittäytyivät juttusille. Aika nopeasti tuommoisissa tilanteissa saa kuvan ihmisten mieltä painavista asioista: taitettu indeksi, terveysasemat ja lääkäripula, vanhusten huolto, työttömyys. Ongelmia, joiden ratkaisemisen nykyhallitus on jättänyt sikseen. Torilla myös puhuttiin surkeiden EU-maiden velkatakauksista, jotka koettiin erinomaisen epäoikeudenmukaisiksi.

Liitelyä 13.3.

Sunnuntaiaamu valkeni loistavan aurinkoisena. Sukset jalkaan ja Päijänteelle. Lumikiteet kimaltelivat, banaalia mutta totta, kuin tuhannet timantit ja latu Muuratsalon ympäri oli loistavassa kunnossa. Vastaantulevat ihmiset olivat hymyileviä samoin kuin Pitkävuoren liitäjätkin, jotka jo aamuvarhaisesta olivat tulleet virittelemään keinosiipiään Päijänteen jäälle. Kymmenkunta varjo- ja riippuliitäjää kohosi kirkkaalle taivaalle upeine, värikkäine varjoineen. Rohkea harrastus!

Päivän päätteeksi sitten Palokan Tarmolaan esittäytymään. Siellä virisi keskustelua ydinvoimasta Japanin katastrofin vuoksi. Olin sitä mieltä, että hallituksen antamat kaksi ydinvoimalupaa olivat virheratkaisu. Rakenteilla olevan Olkiluodon uuden reaktorin rakentamisessakaan ei ole ollut muuta kuin ongelmia. Voimmeko luottaa, että siitä tulee ”turvallinen”? Osa yleisöstä oli sitä mieltä, että meillä tarvitaan ydinvoimaa ja että se on turvallista, kun meillä mannerlaatat eivät liiku ja maa järise. Ei niin, mutta ei Tsernobylissäkään järissyt! Niin kauan kuin idioottivarmaa ydinvoimalaa ei ole keksitty, ei sitä pidä rakentaakaan. – Tämän aamun radiouutista kuulin, että Paavo Arhinmäki oli vaatinut, että myönnetyt kaksi rakennuslupaa perutaan. Hyvä!

Pit�� valvoa tasa-arvon toteutumista ja pit�� kiinni oikeuksista

2011-03-12T10:00:00+00:00

Vaikka eilinen tiistai oli jo sadas (100) kansainvälinen naistenpäivä, joutuu lehtiä lukiessa ja ihmisten puheita kuunnellessa kysymään, eikö tasa-arvotyössä ole päästy pidemmälle vai olemmeko jo saavuttaneet kaiken niin, että on varaa ryhtyä puhumaan toisarvoisista asioista. Meillä Suomessa naiset ovat antaneet työpanoksensa teollistumisen aamuhämäristä 1800-luvun puolivälistä siinä kuin miehetkin. Samoin naiset ovat toimineet järjestöissä omissa, sivistys- ja poliittisissa yhtä kauan. Äänioikeuden saimme ensimmäisenä maailmassa 1906 ja tasa-arvolaki säädettiin 1985. Loistavia päätöksiä sinänsä, mutta ne ehkä ovat panneet meidät kuvittelemaan, ettäkaikki on jo hyvin, työ on tehty. Niinpä kun tänään ryhtyy puhumaan tasa-arvosta, saa helposti tylsän nipottajan maineen.

Haluamme pitää kiinni tasa-arvoilluusiosta. Silloin jää todella huomiotta se, että vaikka kokoomus lupasi neljä vuotta sitten naisten matalapalkka-aloille, Sari Sairaanhoitajalle ystävättärineen lisää liksaa, ollaan yhä 80 sentissä. Meillä on vielä pitkä matka samapalkkaisuuteen. eivätkätyöelämän tasa- arvokysymyksetkään ole kunnossa. Vaikka naiset ovat miehiä paremmin koulutettuja, he tekevät miehiä huonompia töitä, ovat harvemmin johtavassa asemassa ja naispresidentistä ja –pääministeristä huolimatta varsinkin yritystoiminnassa näkymättömissä.

Työelämän tasa-arvosta on itselläni kokemusta. Olin pitkään luottamusmiehenä ja saimme aikaan sen, että kaikki toimet oli pantava hakuun vähintään yhtiön sisällä. No yhdessä tällaisessa sisäisessä haussa katsoin tulleeni syrjityksi ja pyysin tasa-arvovaltuutettua selvittämään asian. Kävi ilmi, että työantaja ei ollut tehnyt minkäänlaista ehdollepanoa eikä arvioinut hakijoita, joita oli toki useita.
Prosessin tuloksena koko firmaan syntyi uusi käytäntö työhönottoon ”lextiainen”. Prosessi oli raskas mutta ehdottomasti kannatti. Kaikkien meidän niin miesten kuin naistenkin pitää valvoa tasa-arvon toteutumista ja pitää kiinni oikeuksistamme.

Vaikka naiset väittelevät miehiä ahkerammin, eivät he saa akateemisia virkoja samassa suhteessa. Suomessa yliopistojen ja korkeakoulujen rehtoreista neljännes on naisia, pieni luku, mutta silti johtava Euroopassa. Ja vielä tutkimuksesta, monissa terveyteen liittyvissä tutkimuksissa tauteja selvitellään miehet kohteena, naiset pääsevät verrokeiksi. Tämä saattaa olla yksi syy siihen, että naisten
sydänvaivat huomattiin vasta hiljakkoin.

Kun olin lapsi, naapurit usein ihmettelivät meidän perheen touhuja: isä teki ruokaa, hoiti meitä kakaroita ja siivosi siinä missä äitikin. Se oli käytännön sanelemaa tasa-arvoa, molemmat kävivät
töissä. Miesten kotitöiden tekeminen ei ole enää onneksi kummallista – kummallista on vain se, että naisille sitä kotihommaa kertyy lähes tuplasti mieheen verrattuna, yli 5 t päivässä miehen hoidellessa hommia pari tuntia. Tämän asian ratkaisemiseen ei tarvita lainsäädäntöä – ryhtiä naiset ja miehet! Ei saa antaa tunteen ajaa älyn ohi.

Iltalehden kolumnisti A Laitinen muuten oli sitä mieltä, että naisille äänestäminen on helppoa – he äänestävät niin kuin heidän miehensä määräävät. Tämä koskee erityisesti hänen mukaansa kokoomuslaisia ja kepulaisia. Nuoret sinkkunaiset taas äänestävät vihreitä, koska heidän ystävättärensäkin ovat omaksuneet tofudieetin ja eläinsuojelun yliopiston kuppilassa eikä heillä ole vielä miestä kertomassa minkä numeron lappuun laittaa. Niinpä Laitinen äityy suorastaan kysymään, miksi naisille yleensä on annettu äänioikeus, kun he sen luovuttavat isälle, miehelle tai jollekin yhteisölle, joka tekee päätökset heidän puolestaan.

Laitiselta ja monelta muulta on jäänyt huomaamatta, että naiset yli puoluerajojen ovat tehneet jo vuosia yhteistyötä tasa-arvon eteen. Minna Sirnö luovutti puheenjohtajan nuijanvuoden lopussa kokoomuksen Henna Virkkuselle, joka eilen Jyväskylässä esitteli Nytkiksen hallitusohjelmavaatimukset, joita Valtikka, vasemmistonaiset ovat tarmokkaasti omalla puheenjohtajakaudellaan valmistelleet.

Siinä vaaditaan hallitukselta laaja-alainen tasa-arvo-ohjelma. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien uudistamisella pyritään mm. parempaan palkkatasa-arvoon, perhevapaiden uudistamiseen ja niiden kustannusten tasaamiseen. Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelmalle ohjataan vihdoinkin varat ja seksuaalirikoslainsäädäntö uudistetaan. Turvakotipaikkoja lisätään ja lähisuhdeväkivallan sovittelu kielletään. Tasa-arvosuunnittelu ulotetaan varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Pojatkin pysyisivät paremmin mukana. Tasa-arvotutkimukselle taataan varat ja kehitysyhteistyössä
painotetaan naisten oikeuksia. Vaikka vaatimukset kuulostavat itsestäänselvyyksiltä, normaaleilta ja
tavallisilta ihmisoikeuksilta, on niiden eteen tehtävä ankarasti työtä.

Mutta palataanpa vielä niihin alun otsikoihin, älykäs ja Hetken aikaa oikeat asiat ovat peittyneet naispoliitikkojen kroppaan – meillähän on kokovartalopääministeri ja pukeutumiseen. Aarno Laitinen epäilee, että naisten valinnat perustuvat ulkonäköön, pukeutumiseen ja naisellisiin tunteisiin.
Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Jukka Ukkola sentään kysyy, mitä tehdä, jos vaatteet ja tukka ovat kunnossa mutta puolue-johtajan edustama politiikka rempallaan. Hän arvelee, että Kiviniemen ja Urpilaisen tukkamuodista kuullaan vielä, vaikka sänkitukallakin on kuulemma menestytty – Paasikivi
johti talvisodan alla Suomen valtuuskuntaa Moskovaan siksi, että hänen tukkansa oli jo valmiiksi pystyssä!

Olipa nyt tukka hyvin tai huonosti, näkyipä kello tai, tiedän herra kolumnisteja paremmin, että ainakin
vasemmistonaiset tekevät päätökset ja valintansa päällään, mutta eivät ilman vasemmalla sykkivää sydäntä.

Naistenp�iv�n mietteit�

2011-03-08T10:00:00+00:00

Naistenpäivä on varttia vaille ohi. Tästä päivästä jäi kummallinen ja ristiriitainen olo. Henkilökohtaisesti tietenkin olin murheellinen. Tämä oli kymmeniin vuosiin ensimmäinen naistenpäivä, kun en aamulla saanut iloista naistenpäivätoivotusta, intohimoista pusua ja sylillistä kukkia. Minun on ikävä.

Maallisempi asia oli sitten Nytkiksen paikallinen vaalipaneeli. Puheenjohtaja Henna Virkkunen todisti, miten Suomessa kaikki poliittiset naisjärjestöt osaavat tehdä yhteistyötä yhteisten tavoitteiden eteen. No, miksi sitten monia asia on yhä rempallaan? Miksi naisten euro on edelleen se 80 senttiä, vanhuspalvelulakia ei ole, naiset tekee yhä enemmän kotitöitä kuin miehet, naiset ovat miehiä koulutetumpia mutta silti heitä näkyy johtopaikoilla miehiä vähemmän jne. Taidamme itse olla juhlapuheista huolimatta lälläreitä! Uskomme puheita emmekä pidä huolta, että lupaukset ja sopimukset kääntyvät teoiksi. Toivottavasti Sari Sairaanhoitajallekin on viesti mennyt perille, jos ei muuten niin kantapään kautta. Vaaleissa on naisten asioissakin todellinen näytön paikka.

Onneksi jokaiseen päivään mahtuu jotain valoisaakin! Ilahduin, kun kaupassa minulle tuntematon nainen tuli kiittelemään Keskisuomalaiseen tekemääni kirjoitusta Jyväskylän aikeista lakkauttaa terveysasemia. Hän asui Vaajakoskella ja pelkäsi, että kuntaliitos tuottaa heillekin hiljentyvän satelliitin osan. Juttu oli aiheuttanut hänen työporukassaan laajempaakin keskustelua. Hyvä! ja kiitos palautteesta.

Eilan kattaukset

2011-02-19T10:00:00+00:00

Lähiruoka on tärkeä osa ihmisen arkea

Ekologinen, terveellinen ja edullinen lähiruoka on tärkeä osa ihmisen arkea. Ruoka -teemaan ovat kuuluneet makkarakurssit ja kaksi tukiryhmän järjestämää Eilan kattausta.

Tammikuussa tarjoiltiin Valorinteellä madekeittoa ja blinejä. Helmikuussa Tapiolassa oli listalla ahvenkeittoa ja leipäsiä. Ahvenet saatiin Rautpohjalaisten pilkkikilpailusta ja tukiryhmän jäsenet Pentti Pöyhösen johdolla suorittivat ”hirmuisen puhdistustyön” – noin 25 kiloa pilkkiahvenia suomustettiin ja perattiin keittoon. Leipäset leipoi Päivi Erkkilä. Kaikki ruoan valmistamiset ja tarjoilut on tehty Eilan ja tukiryhmäläisten talkootyönä, keittomestarina on toiminut Kaarin Oikari.